Suomi elää osaamisesta tänään ja vielä vahvemmin tulevaisuudessa. Nopeasti muuttuvassa maailmassa hyvää koulutusta arvostetaan ja osaajista kilpaillaan niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Sen sijaan, että vahvistaisimme osaamista ja siten kilpailukykyämme, on maamme hallitus leikannut tällä kaudella koulutuksen rahoituksesta noin 900 miljoonaa euroa.

Koulutuksesta säästäminen kohtelee erityisen kaltoin toisen asteen opiskelijoita. Hallitus on leikannut muutamassa vuodessa ammatillisen koulutuksen rahoituksesta noin neljänneksen ja lukioilta runsaan kymmenyksen.

Yleissivistävän lukiokoulutuksen laskennallinen valtionosuusrahoitus on lähtökohtaisesti aivan liian alhaisella tasolla. Valtionosuusrahoituksen perustana oleva opiskelijakohtainen yksikköhinta on kuitenkin edelleen pienemässä ja lukiokoulutuksen asema uhkaa heikentyä entisestään.  Tilannekuvaa hämärtää se, että monet kunnat kompensoivat omalla lisäpanostuksellaan valtion rahoitusleikkauksia lukiokoulutuksen osalta, eikä näitä kustannuksia ole useinkaan kyetty erittelemään tarkasti. Jyväskylässä vuonna 2016 tehty selvitys kustannusten vertailtavuudesta vahvistaa tätä oletusta.

Huolestuttava tilanne on myös ammatillisessa koulutuksessa. Koulutusleikkaukset tulevat kalliiksi, jos entistä useamman opinnot jäävät kesken ja nuoria putoaa sekä opiskelun että työelämän ulkopuolelle. Rahoituksen merkittävä supistuminen on konkretisoitunut lähiopetuksen vähenemisenä. Nuoren oikeus saada opetusta ja ohjausta ei toteudu, kun oppituntien sijaan tarjotaan itsenäistä opiskelua ja työssä oppimista.

Yksilölliset ja joustavat opintopolut sekä työelämälähtöisyys ovat hyviä lähtökohtia. Ne antavat mahdollisuuden edetä opinnoissa omien edellytysten mukaan ja harjoitella työelämätaitoja käytännössä. Yhdenvertainen oikeus hyvään oppimiseen tarkoittaa kuitenkin myös sitä, että nuorelle tulee tarjota opetusta ja ohjausta riittävästi suhteessa hänen tarpeisiinsa.

Elinikäisen oppimisen valmiudet, oppimistaidot ja luottamus itseen oppijana syntyvät jo lapsuudessa. Yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja laadukas varhaiskasvatus sekä oikea-aikainen ja riittävä tuki tulee olla tarjolla jokaiselle lapselle ja perheelle. Varhaiskasvatusoikeuden kaikki rajaukset tuleekin poistaa ja parantaa varhaiskasvatuksen laatua mm. pitämällä lasten ja aikuisten suhdeluku tasolla, joka mahdollistaa ohjauksen, turvallisuuden ja aidon läsnäolon.

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tulee muodostaa lapselle eheä kasvun ja oppimisen polku, joka tarjoaa eväät terveeseen ja turvalliseen kasvuun ja antaa jokaiselle nuorelle hyvät valmiudet opintojen jatkamiseen toisella asteella. Ammattitaitoiset opettajat, sujuva moniammatillinen yhteistyö, oikein mitoitetut resurssit sekä turvalliset ja terveelliset tilat ovat lähtökohta hyvälle oppimiselle.

Koulutuksella on mittaamattoman arvokas merkitys niin yksilön kuin koko yhteiskuntamme paremman tulevaisuuden tekijänä. Koulutus ansaitsee kunnianpalautuksen ja riittävät voimavarat tehtävänsä toteuttamiseksi.

Tehdään yhdessä suomalaisesta koulutuksesta jälleen maailman paras.