Hyvää iltaa arvoisat juhlavieraat
Kiitos mahdollisuudesta tuoda kotikaupunkimme Jyväskylän tervehdys tähän tilaisuuteen ja lämpimästi onnitella Vaparia ja teitä kaikkia toimijoita neljännesvuosisadan mittaisesta työstä Jyväskylässä.
Vapari sai alkunsa, kun sosiaali- ja terveystoimen rakennetta uudistettiin Jyväskylässä vuonna 1994. Vuosien varrella toimintaa on kehitetty ja toimintamahdollisuuksia laajennettu. Esimerkkinä tästä Jyväskylästä löytyy nykyisin yli sata erilaista organisoidun vapaaehtoistoiminnan paikkaa.
Vaparin toiminta ja toiminnan vakiintuminen on lisännyt vapaaehtoistoiminnan tunnettuutta, sen kautta vapaaehtoistyöstä kiinnostuneet ovat saaneet ohjausta ja neuvontaa, ja kaupunkilaisille on järjestetty monenlaista toimintaa. Tänä päivänä vapaaehtoisilta saa tukea esimerkiksi lääkärikäynteihin, asiointiin, kodin huoltoon tai tietotekniikan käyttöön. Liikuntaluotsin voi varata seuraksi vaikkapa kuntosalille tai hiihtolenkille, ja kulttuuriluotsien kanssa voi kiertää kulttuurikohteita.
Yksi Jyväskylän kaupunkistrategian neljästä kärjestä on hyvinvoivat ja aktiiviset asukkaat. Tavoitteena on vahvistaa kuntalaisten hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta sekä tukea asukkaiden osallistumista ja lisätä erilaisia vaikuttamisen mahdollisuuksia. Avoin ja toimintaympäristön muutoksiin ketterästi reagoiva toimintakulttuuri ja yhteisöllisyyttä vahvistavat toimintatavat ovat omiaan edistämään edellä mainittuja tavoitteita.
Erikseen on syytä mainita myös osallisuusohjelmamme, jonka kautta suunnitelmallisesti edistämme tavoitetta tuoda osallistumisen ja vaikuttamisen keinot jokaisen kuntalaisen ulottuville. Kannustamme kuntalaisia myös käyttämään näitä mahdollisuuksia aktiivisesti hyödykseen. Erilaiset kuntalaisfoorumit, asukastyö tai vaikkapa luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja kuntalaisten yhteiset iltakahvit ovat hyviä esimerkkejä vuorovaikutteisista toimintatavoista, joilla osallisuutta voidaan vahvistaa.
Hyvät kuulijat,
Tänään vietämme myös kansainvälistä Vapaaehtoisten päivää 5.12. Suomessa erimuotoista vapaaehtoistoimintaa on tehty käytännössä aina. Ihmiset ovat auttaneet toisiaan ja yhteisten asioiden hoitaminen on perustunut vapaaehtoisuuteen. Suomi tunnetaankin monipuolisesta ja aktiivisesta järjestötoiminnasta, mutta myös matalan kynnyksen toiminta, kuten mutkaton naapuriapu tai talkoot ovat esimerkkejä äärettömän tärkeästä vapaaehtoistyöstä, jota meillä Suomessa on aina tehty ja tehdään edelleen.
Vapaaehtoistoiminnan perustana ovat yhteisöllisyys, osallisuus ja toinen toistemme kunnioittaminen. Parhaimmillaan toiminta edistää koko yhteisön turvallisuutta, se lisää kansalaisaktiivisuutta, suvaitsevaisuutta ja omasta elinympäristöstä välittämistä. Tutkitusti voidaan sanoa, että vapaaehtoistoiminta parantaa ihmisten elämänlaatua. Kun lukee tai kuulee vapaaehtoistyötä tekevien ihmisten kertomuksia, voi vakuuttua siitä, että monelle meistä vapaaehtoistoiminta tuo elämään sisältöä ja tarkoitusta. Kotkassa Vuoden vapaaehtoisena tänään palkittu, Inka Setälä tiivisti asian näin: ”Vapaaehtoistyö on sitä, että haluaa itse tehdä itselleen jotain mielekästä, ja samalla auttaa muita. Se todella palkitsee, ja siitä tulee hyvä mieli.”
Vapaaehtoistyötä voi tehdä monin eri tavoin, esimerkiksi ystävätoiminnan kautta, olemalla asiointiapuna, ulkoiluseurana, lukumummona tai -vaarina tai vaikkapa vertaisohjaajana. Omasta kokemuksestani ikäihmisten yhteisten lauluhetkien vetäjänä voin sanoa, että toivottavasti laulajille on jäänyt yhtä hyvä mieli kuin laulattajalle. Niin mukavia nuo yhteiset hetket ovat olleet.
Suomalainen yhteiskunta ei toimisi ilman vapaaehtoistyötä. Tarvitsemme vapaaehtoisia ja vapaaehtoistyötä kuntien tuottamien palveluiden rinnalle ja täydennykseksi. Vapaaehtoistyöllä voimme käydä tuloksellisesti myös yhteiskuntaamme sitkeästi vaivaavan kansantaudin, yksinäisyyden kimppuun. Vapaaehtoistyön ja välittämisen kulttuuriin kasvetaan pienestä pitäen kodeissa, päiväkodeissa ja kouluissa. Mahdollisuus yhteiseen tekemiseen, toisten ihmisten kohtaamiseen ja monisukupolviseen toimintaan ovatkin avain osallisuuteen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.
Osallisuuden, tahdon vaikuttaa ja yhteiskunnassa mukana olemisen ei myöskään tarvitse, eikä sen pidä vähentyä karttuvien ikävuosien myötä. Tutkimuksista voimme lukea, miten suuri merkitys, myös taloudellinen, on isovanhempien tekemällä hoivatyöllä, tai miten vapaaehtoiset eläkeläiset kantavat suurta vastuuta yhteisestä hyvinvoinnista mm. yhdistys- ja järjestötyön kautta.
Hyvät kuulijat,
Yhteiskunnalliset muutokset muuttavat myös vapaaehtoistyön tekemisen tapaa. Uusia toimintatapoja otetaan käyttöön ja jotakin jää pois. Maailman muuttuessa osallisuuden, yhteisöllisyyden sekä toinen toisistamme ja tästä yhteisestä maailmastamme huolen pitämisen merkitys ei kuitenkaan vähene, päinvastoin. Tarvitsemme toinen toisiamme tueksi, avuksi, seuraksi ja kanssakulkijoiksi.
Te vapaaehtoiset toimijat, olette korvaamattoman arvokkaita antaessanne arvokasta aikaanne ja osaamistanne kaupungin asukkaiden hyväksi. Jyväskylän kaupungin puolesta haluan lämpimästi kiittää vapaaehtoisia ja teitä kaikkia toimijoita ja yhteistyökumppaneita, jotka olette mukana Vaparin toiminnassa.