Mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön liittyvät ongelmat heikentävät ihmisten terveyttä ja toimintakykyä aiheuttaen suurta inhimillistä kärsimystä puhumattakaan kasvavista perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen kustannuksista.
Välittömien kustannusten lisäksi pahoinvointi kumuloituu kustannuksiksi perheissä ja palveluissa varhaiskasvatuksesta ja kouluista aina vanhustenhoitoon asti. Kustannuksia aiheuttavat mm. työkyvyttömyys, varhaiset eläköitymiset ja sairaspoissaolot.
Suomessa päihde- ja mielenterveysongelmien kustannuksiksi on arvioitu 11 miljardia euroa vuodessa, siis lähes viidennes valtion koko budjetista. Keski-Suomen osalta kustannukset ovat noin 550 miljoonaa euroa vuodessa.
Terveyden edistäminen, ongelmien ehkäiseminen ennalta ja varhainen puuttuminen edellyttävät vahvaa kokonaisnäkemystä ongelmista ja niiden taustatekijöistä, toimiala- ja sektoriajattelusta luopumista ja uskallusta tehdä asioita uudella tavalla niin perustason, erityistason kuin kolmannen sektorin toimijoiden kesken.
Paljon olisi tehtävissä järjestämällä ohjauksen ja hoidon resurssit rohkeasti uudelleen ja tarttumalla pieniin pulmiin ennen niiden kasvamista isoiksi ongelmiksi.
Yhdessä toimien resurssia voitaisiin vähitellen vähentää korjaavista palveluista ja suunnata enenevässä määrin ennaltaehkäiseviin ja hyvinvointia vahvistaviin palveluihin.
Päihde- ja mielenterveysongelmiin puuttuminen edellyttää tavoitteellista poikkihallinollista ohjelmaa sekä organisaatiorajat ylittävää ja palveluita yhteen sovittavaa johtamista.
Kunnan talousarviorakennetta voi kehittää poikkihallinnolliset ohjelmat mahdollistavaksi, se vähentää määrärahojen sektorisidonnaisuutta ja mahdollistaa kuntalaisten tarpeiden ja ongelmien kokonaisvaltaisen huomioimisen. Tästä hyvä esimerkki on Oulun kaupungin lapsibudjetointi.
Tukea ja varhaista puuttumista tarvitaan niin perheissä, varhaiskasvatuksessa, oppilaitoksissa kuin vanhusten hoivapalveluissakin. Matalan kynnyksen palveluissa apu on helposti ja nopeasti saavutettavissa ja pienet pulmat ratkaistavissa hyvässä vuorovaikutuksessa.
Arjen toimintakykyä ja elämän hallinnan taitoja voidaan harjoitella kullekin ikäkaudelle ominaisilla toimintatavoilla.
Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja kouluissa voidaan tukea ja vahvistaa mielen hyvinvointia ja oppia tunnetaitoja. Toimivat kiusaamiseen puuttumisen mallit, kaveruuksien vahvistamiset ja mahdollisuus harrastamiseen käyvät kaikki keinoista, joilla ehkäistään syrjäytymistä.
Sektoriajattelu, siilot ja vastuunsiirtäminen joutavat romukoppaan. On keskeistä muuttaa toimintatapoja siten, että tuemme ihmisten hyvinvointia mahdollisimman vaikuttavasti. Tartutaan toimeen ja ennen kaikkea – tehdään yhdessä.
Meri Lumela, kaupunginhallituksen pj (vihr.)
Heidi Rentola, perusturvalautakunnan pj. (kesk.)
Antti Rastela, perusturvalautakunnan jäsen (kok.)