Keskustan, Kokoomuksen ja Sinisten valmistelema laaja sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus kaatui viisi viikkoa ennen eduskuntavaaleja kyvyttömyyteen ratkaista esitetyn mallin perustuslailliset ongelmat. Samalla valui hukkaan iso osa satojen asiantuntijoiden tekemästä valmistelutyöstä ja siihen käytetyt 200 miljoonaa euroa. Suuri syy uudistuksen epäonnistumiselle oli sen alkuperäisistä tavoitteista luopuminen ja se, että sote-uudistuksen lisäksi samaan kokonaisuuteen kytkettiin maakuntahallinto ja laaja valinnanvapaus.
Maakuntalakien kaatuminen tarkoittaa sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus- ja järjestämisvastuun jäämistä ainakin toistaiseksi kunnille. Uudistuksen tarve ei kuitenkaan poistunut hallituksen epäonnistumisen myötä. Vaalien jälkeen valittavan uuden hallituksen on jatkettava valmistelutyötä ja etsittävä parlamentaarisessa yhteistyössä ratkaisu, johon myös sitoudutaan yli vaalikausien. Varsinainen lainsäädäntötyö, jolla sote -palveluiden järjestämisvastuu tullaan siirtämään nykyisiä kuntia laajemmille hallintoalueille, tulee varmasti viemään vielä useita vuosia.Keski-Suomessa sote-palveluiden kehitystyötä on tehty erinomaisessa yhteishengessä sekä maakunnan ja kuntien että eri puolueryhmien välillä. Kuntien on nyt kannettava vastuuta siitä, että maakunnassa hyvin tehtyä valmistelutyötä hyödynnetään mahdollisimman paljon. Vaikka palveluiden järjestäjän ja tuottajan jyrkkään erottamiseen pakottava laaja valinnanvapausmalli osoittautui huonoksi ratkaisuksi, niin monet muut, esimerkiksi IT-ratkaisuihin, lähi- ja digipalveluihin sekä palveluketjujen muotoiluun valmistellut mallit, ovat sovitettavissa myös muihin hallintomalleihin. Keski-Suomen kuntia haastaa palvelumallien nopeaan uudistamiseen myös uusi sairaala Nova, joka aloittaa toimintansa jo vuonna 2020. Nyt on tehtävä pikainen yhteenveto vuosien valmistelutyöstä, eri malleja kohtaan esitetystä kritiikistä ja monista onnistuneista alueellista kokeiluista.
Kunnille ripeä eteneminen palveluiden uudistamisessa on välttämättömyys. Väestörakenteen muutokset ja ikääntyminen haastavat koko palvelujärjestelmän taloudellisen kantokyvyn eikä palveluiden säilymistä nykyisellä tasolla voida turvata ilman selkeitä muutoksia toimintatavoissa. Vaarana on myös palveluiden kokonaisulkoistukset, jos kunnat jäävät yksin ratkaisemaan ongelmiaan. Kuntien välinen yhteinen keskustelu on tarpeellista aloittaa heti ja arvioida tilanteen haasteet yhdessä.
Ensi vaiheessa on keskityttävä pelkästään sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuuseen. Tärkeintä tulevassa työssä on pitää kirkkaana mielessä uudistuksen alkuperäiset tavoitteet ihmisten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventumisesta, palvelujen yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantumisesta sekä kustannusten kasvun hillinnästä.