Heinäkuun 2018 keskilämpötila, 19,6 astetta, oli Suomen yli satavuotisen mittaushistorian korkein. Muuallakin Euroopassa kulunut kesä on ollut poikkeuksellisen helteinen.
Vuodet eivät ole veljeksiä, ja Suomenkin säässä esiintyy kylmempiä ja lämpimämpiä kausia. Ilmatieteen laitoksen tilastoissa näkyy kuitenkin selvästi, että lämpimät kaudet yleistyvät ja kylmät harvinaistuvat.
1800-luvun puolivälistä lähtien Suomen vuotuinen keskilämpötila on noussut yli kaksi astetta – kaksinkertaisesti koko maailmaan verrattuna. Maapallon lämpöennätyksiä rikotaan tihenevään tahtiin: mittaushistorian tähän asti kuumimmat vuodet ovat olleet 2016, 2017, 2015 ja 2014. Heinäkuun sademäärä jäi tavanomaista pienemmäksi suuressa osassa maata.
Pro Agria on arvioinut, että viljasadosta jopa viidennes menetetään kuivuuden vuoksi. Myös metsämarja- ja sienisadot jäävät tavanomaista pienemmiksi.
Ilmaston lämpeneminen ja sen mukanaan tuomat sään ääri-ilmiöt kuten kuivuus, rankkasateet ja lisääntyvät myrskyt eivät tule yllätyksenä, sillä hiilidioksidipäästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on välttämätöntä vähentää päästöjä radikaalisti ja lisätä hiilen sidontaa. Fossiiliset polttoaineet on korvattava muun muassa aurinko- ja tuulivoimalla sekä biokaasulla.
Ilmastonsuojelu pitää ottaa poliittisen päätöksenteon ytimeen ja keskeiseksi osaksi kaikkea toimintaa. Keski-Suomen Liitto valmistelee ilmasto-ohjelmaa, jonka tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 40% vuoden 2005 tasosta. Keski-Suomen Vihreät kannattaa tätä lämpimästi.
Päättäjien tehtävä on tehdä ympäristöystävälliset valinnat helpoiksi ja edullisiksi jokaiselle lainsäädännön ja verotuksen kautta. Ympäristölle haitallisten vero- ja yritystukien sijaan on investoitava uusiutuviin energiantuotantomuotoihin.
Suomalainen ympäristöteknologia on merkittävä vientiala, jota tulee kehittää edelleen.
Ilmastonsuojelu on kestävän hyvinvoinnin ehto, ei sen uhka.
Meri Lumela
puheenjohtaja
Keski-Suomen Vihreät ry
Jyväskylä