Muutos 1990-luvulla käytössä olleesta vanhusten hoitoketjuajattelusta oma asunto-palvelutalo-vanhainkoti-pitkäaikaissairaala on vallankumouksellinen.

Tutkimukset osoittavat iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn kohentuneen parissa vuosikymmenessä huimasti. Vain neljännes kaikista yli 75-vuotiaista tarvitsee erityisiä vanhusten palveluja (kotihoito, palveluasuminen, pitkäaikaishoito).

Vanhusten hoivan ja hoidon rakenteellinen muutos on saanut jatkokseen ikäväestön terveyteen, toimintakykyyn ja vireyteen kohdistuvan kampanjan, jolla tavoitellaan pidempää kotona asumista, hyvää elämänlaatua ja – tietysti – pienempiä kustannuksia yhteiskunnalle.

Jotta tavoitteisiin päästään, luodaan uusia toimintamalleja ja kehitetään kumppanuutta omaisten, yhdistysten, palveluyritysten ja kunnan kanssa.

Kotihoidolle on Jyväskylässä asetettu kunnianhimoiset, mutta saavutettavissa olevat tavoitteet: Vuonna 2020 75-vuotiaista asuu kotona 92% ja viisi vuotta myöhemmin 93%. Tällöin ympärivuorokautisen hoidon paikkoja ei tarvitsisi juurikaan lisätä.

Tavoitteena on siirtää kotihoidon painopistettä mm. ennaltaehkäisevään työhön, kuntoutukseen ja kotihoidon kehittämiseen. Asumisratkaisuja monipuolistetaan mm. lisäämällä seniori- ja yhteisöllistä asumista ja kehittämällä uusia malleja rohkeasti ja ennakkoluulottomasti.

Koti on monelle paras paikka myös vanhuusvuosina. Edellä sanottu ei poista yhteiskunnan vastuuta ikääntyvistä jäsenistään.

Hyvinvoivien ja toimintakykyisten vanhusten ohella kotona asuu yhä enemmän ihmisiä, joiden avuntarve on lähes samaa luokkaa kuin ympärivuorokautisessa hoidossa. Kotihoidon käyntimäärien lisääminenkään ei paranna tilannetta, jos aikaa vanhukselle on liian vähän.

Turvattomuus ja yksinäisyys ovat monelle arkea, erityisesti jos omaisia tai ystäviä ei ole lähellä. Myös työntekijöiden kannalta tilanne on raskas: jatkuva kiire, huoli vanhuksen pärjäämisestä ja lisääntyneet uhkatilanteet voivat johtaa riittämättömyyden ja uupumisen tunteisiin. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan riittävä satsaus kotihoitoon, ruokapalveluihin ja kuntoutukseen. Mahdollisuus vuorovaikutukseen ja kannustus omien voimavarojen käyttöön parantaa elämänlaatua sekä vähentää turvattomuutta.

Myös palveluasumiseen siirtymisen tulee olla mahdollista silloin, kun se on vanhuksen itsensä ja tilanteen kokonaisarvioinnin perusteella on paras ratkaisu. Oikeus hyvään ja turvalliseen vanhuuteen kuuluu kaikille.

Mervi Hovikoski

sairaanhoitaja

kuntavaaliehdokas (sd.)

Meri Lumela

peruskoulun rehtori

kuntavaaliehdokas (vihr.)

kaupunginhallituksen jäsenet