Suomalainen koulutus on saanut tunnustusta maailmanlaajuisesti. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisnuorten osaaminen on edelleen erinomaista, joskin nähtävissä on myös huolenaiheita. Oppimisen erot alueellisesti ja eri sukupuolten välillä ovat kasvussa ja erityisesti nuorten koulumotivaatio kaipaa kohennusta. Myönteistä on, että meillä on hyvät edellytykset epäkohtien korjaamiseen ja koulun kehittämiseen.
Opettajan työn houkuttelevuus ja korkeatasoinen opettajainkoulutus takaavat kouluihin vahvoja osaajia ja pedagogeja. Kilpailusta ja jatkuvasta mittaamisesta vapaa opetus mahdollistaa oppilaiden tukemisen ja kannustamisen tasapuolisesti ja yksilölliset vahvuudet huomioon ottaen.
Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus terveelliseen ja turvalliseen oppimisympäristöön. Tästä on koulutuksen järjestäjän yksiselitteisesti huolehdittava. Tärkeää on myös hyödyntää modernia opetusteknologiaa ja rakentaa tiloja, jotka mahdollistavat uudenlaisen oppimisen ja yhdessä työskentelyn.
Tilat ja välineet antavat kuitenkin vain puitteet koulun toiminnalle. Hyvä koulu ei synny ilman aitoa yhdessä tekemistä. Toiset huomioon ottava vuorovaikutus, suvaitsevaisuus, onnistumisen tuottama ilo, epäonnistumisen sietäminen ja siitä lähtevä sitkeä uudelleen yrittäminen kuuluvat hyvän koulun ominaisuuksiin.
Koulun keskeinen voimavara ovat siellä työtään tekevät aikuiset. Kouluyhteisön hyvinvointi on riippuvainen siitä, miten koulun käyttöön annetut voimavarat mahdollistavat työn tekemisen ja kokemisen mielekkäänä ja tärkeänä. Lasten ja nuorten yksilölliset tarpeet huomioon ottava ryhmäkoko, yhdessä tekemisen ja avuliaisuuden toimintakulttuuri liittyneenä hyvään johtamiseen tekevät koulustamme maailman parhaan.
Hyvä koulutus antaa parhaat mahdolliset lähtökohdat yksittäisen lapsen ja nuoren elämään, mutta on myös elinvoimaisen ja menestyvän yhteiskunnan perusta.
Koulutuksen voimavaroista huolehtiminen on tuloksellista hyvinvointipolitiikkaa.