Kun puhutaan koulun merkityksestä ihmiselle, muistan erään ekaluokkalaiseni vuosien takaa. Ensimmäinen koulupäivä sujui tutustuessa muihin luokkatovereihin ja koulun tiloihin. Aapisetkin annettiin kotiin päällystettäväksi ja naulakkopaikka merkittiin omalla nimellä. Kun seuraavana aamuna menin vastaanottamaan lapsia koulun pihalle, tapasin siellä äidin suostuttelemassa vastaanhangoittelevaa ekaluokkalaistaan kouluun. Utelin harmin syytä ja äiti kertoi, että poika oli ensimmäisen koulupäivän päätteeksi istunut keittiön pöydän ääreen ja tokaissut allapäin: ”Turha paikka koko koulu. En oppinut edes lukemaan.”
Alku aina hankalaa, mutta tilanteesta selvittiin. Poika oppi lukemaan, laskemaan ja kokemaan iloa onnistumisesta ja yhdessä tekemisestä. Tapaus kuitenkin jäi mieleeni muistuttamaan miten suuret odotukset ja toiveet pienellä oppilaalla saattaa olla uuden oppimista, koulua ja opettajaa kohtaan.
Vaikka tuosta syksystä on kulunut jo muutama vuosikymmen ja maailma muuttunut, on moni asia silti ihan niin kuin silloin. Keväällä eskarit ilmoittautuvat koululaisiksi, kouluun käydään tutustumassa ja harjoitellaan taitoja, joita koululaiseksi siirryttäessä tarvitaan. Ajasta ja jatkuvasta muutoksesta huolimatta on joka kevät yhtä ilahduttavaa nähdä miten innokkaasti koulun aloittamista odotetaan. Repun hankinta ja turvallisen koulumatkan harjoittelu taitavat olla kesäläksyjä edelleen koulutulokkaiden perheissä ympäri Suomen.
Suomalainen koulu on saanut tunnustusta maailmanlaajuisesti. Opettajan työn houkuttelevuus ja korkeatasoinen opettajainkoulutus takaavat kouluihin vahvoja osaajia ja pedagogeja. Kilpailusta ja alituisesta mittaamisesta vapaa opetus puolestaan mahdollistaa koulun pidon, jossa oppilaita tuetaan ja kannustetaan tasapuolisesti ja oppilaiden yksilölliset vahvuudet huomioon ottaen. Monelle ulkomaiselle vierailijalle hämmästystä aiheuttaa myös koulun vapaa ilmapiiri, jossa lapset, nuoret ja aikuiset toimivat mutkattomasti yhdessä.
Fyysinen oppimisympäristö on muuttumassa aiempaa monipuolisemmaksi tilojen ja välineiden osalta. Terveellinen, turvallinen ja ajantasainen oppimisympäristö on perusta, jolle hyvä koulu rakentuu. Uusissa ja mahdollisuuksien mukaan myös peruskorjatuissa kouluissa joustavasti muunnettavissa olevat tilat ja uusi opetusteknologia mahdollistavat monipuolisen oppimisen ja yhdessä työskentelyn.
Hyvä koulu syntyy aidosta yhdessä tekemisestä. Toiset huomioon ottava vuorovaikutus, suvaitsevaisuus, onnistumisen tuottama ilo, epäonnistumisen hyväksyminen ja siitä lähtevä uudelleen yrittäminen kuuluvat hyvän koulun ominaisuuksiin. Koulun tärkein ja samalla myös vaativin tehtävä onkin vaalia ja vahvistaa lapsen luontaista uteliaisuutta ja kiinnostusta maailmaa, ihmisiä, ilmiöitä ja uuden oppimista kohtaan. Oppimista ja osaamista ei synny ilman motivaatiota.
Koulun keskeinen voimavara ja sydän ovat siellä työtään tekevät aikuiset. Voidaksemme sytyttää ja ylläpitää tiedonhalun tulta pitää olla kipinää itsessäkin. Koko kouluyhteisön hyvinvointi on riippuvainen siitä, miten koulun käyttöön annetut voimavarat mahdollistavat työn tekemisen ja kokemisen mielekkäänä ja tärkeänä. Lasten ja nuorten yksilölliset tarpeet huomioon ottava ryhmäkoko, yhdessä tekemisen ja avuliaisuuden toimintakulttuuri liittyneenä hyvään johtamiseen tekevät koulusta maailman parhaan.
Suomi elää osaamisesta. Koulutuksen voimavaroista huolehtiminen on tuottavaa hyvinvointipolitiikkaa. Pidetään yhdessä huolta siitä, että suomalaisissa kouluissa kasvavat osaavat, oppivat ja ajattelevat tulevaisuuden tekijät.